maanantai 1. tammikuuta 2018

Twitter-vuosi 2017

Vuosi on taas vaihtunut. Kun en vieläkään kirjoita päiväkirjaa tai blogaa päivittäin niin tweetit on hyvä tapa katsoa menneeseen vuoteen. Perinteisesti tähän on valittu eniten k.o. kuukautena näkyvyyttä saaneet tweetit. Raja ei nyt ole niin tarkka kuin edellisenä vuotena.
Facebook ei tähän oikein sovellu kun siellä vuorovaikutus on paljon vähäisempää eikä käytännössä ulotu kaveripiiriä pidemmälle.

Tammikuu 2017

Vuosi alkoi historian muistelulla kuinka SSH sai alkunsa. Vuoden aikana tosin edelleenkin useammasta digitoimistosta kysyttiin FTP-tunnuksia palvelimelle. Montakohan vuosikymmentä kestää vanhojen epäturvallisten tapojen kuoleminen?
Alkuvuoden vitsi taas saatiin Hesarin kuvituskuvasta sähköautoilijoiden latausraivojuttuun.

Helmikuu 2017

Helmikuu meni rahan merkeissä, joko se kertoi siitä mistä puolueet välittävät tai sitten sitä säästetään väärissä kohdissa.

Maaliskuu 2017

On selvää, että siirrettäessä tehtäviä organisaatiolta toiselle ei kaikki mene ihan putkeen. Tällöin pitää olla kuitenkin nopeasti valmiina reagoimaan, että tilanne ei aiheuta uusia vaaratilanteita. Vastaava ongelma, jossa oltiin huonosti valmistautuneita nähtiin myöhemmin Oriolan toiminnanohjaisjärjestelmän uusimisessa. Huono muutoshallinta voi tappaa.
Tekniiikan alan sukupuolijakauma on edelleen aika vino Suomessa. Kansainvälisissä masters-opiskelijoissa tilanne on tasaisempi. Syyn kun tietäisi.

Huhtikuu 2017

Tekniikan alalla on tottunut siihen, että asioita voidaan käyttää hyvään että pahaan. Mitään ei voiteta sillä, että jätetään se toteuttamatta hyvisten puolella koska pahikset ottavat sen käyttöön kuitenkin.

Toukokuu 2017

Toukokuussa piti käyttää lomapäiviä. Rakensin ehkä hiukan yli-insinöröidyn lehtikompostin vanhojen lasikuituisten ja muovisten tilalle. Siinä oli sitten aikaa kuunnella Noin viikon radiota.
Koiviston kuolemaa koskevaan twiittiin tuli laskuvirhe, tietenkin.
Yritin kehittää myös uutta ruokailutrendiä. Ei vielä ole näkynyt naistenlehdissä.

Kesäkuu 2017

Kesäkuu meni perinteisesti intensiivisillä työmatkoilla niin ei paljoa twiittejä tullut eikä myöskään katselukertoja. Toki Suomeen palattuani suunnittelin Suomen lamauttavan kyber-hyökkäyksen. Onneksi viesti on salattu niin terroristien tai ulkovaltojen tiedustelu ei pääse kimppuun ja pysty hyödyntämään Suomen heikkouksia.

Heinäkuu 2017

Historiallinen painolasti järjestelmissä on aika pitkä. Kotiautomaatio aikanaan tuli tehtyä sen ajan hyvien mallien mukaan. Eipä kuitenkaan toimi nykyisissä tökittävissä laitteissa. Pitäisi varmaan uudistaa jossain välissä.
Sama teema jatkui kuin töissä kiinteistöautomaatio sitten aiheutti yllätyksen jo toistamiseen. Koetin liittää liitetiedostoa vikailmoitukseen, mutta sehän on liian vaikeaa.
Kansalaisten hallitsemiseen perinteinen konsti on asettaa sääntöjä, joita on mahdotonta noudattaa. Näin hallintoalamainen on aina syyllinen, jos tämä on tarpeen pidättää esimerkiksi poliittisista syistä. Suomen poliisikin ottanut oppia idästä.
Kertovatko työkavereiden kommentit siitä, että olen twitter-addikti vai mistä?

Elokuu 2017

Synnytystalkoot puhuttivat. Vedin toki Hitler-kortin esiin myös MEP:n jälkijunassa. Kuva on Gdanskissa olevasta 2. maailmansodan museosta. Se on ihan käymisen arvoinen paikka vaikka sieltä onkin siivottu puolalaisten osuutta tapahtumiin kansalaismielisyyden vallassa.

Syyskuu 2017

Kun tweetti, mihin tämä on vastaus on poistettu, niin jää avoimeksi missä muualla keskipaikat eivät ole selkeitä. Epäilisin Tamperetta.
Ja merkistöongelmat ovat tietenkin jatkuva ihmetyksen aihe vaikka ne oli jo viime vuosituhannella ratkaistu (vanha otaniemeläinen sanonta).

Lokakuu 2017

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Ilmeisesti se myös nähdään enemmän pelkkä teksti. Edellisenä vuonna se oli Sipilän TE-toimistokalusteet ja nyt modattu sarjakuva, jonka tietoturvallisuusviesti on tärkeä asia ja totta. Myös muutama muu KRACK-haavoittuvuuteen ja tietoturvaan liittyvä twiitti levisi.
Valtakirjoista ja allekirjoituksista postiasioinnista käytyyn ketjuun tuli useampikin suosittu twiitti. Joutui sukulainen käyttämään samaa kikkaa joulun aikaan kun Posti jostain syystä oli kirjannut järjestelmäänsä vastaanottajaksi paketin lähettäjän vaikka paketin päällä luki ihan oikein.
Länsimetro lopulta valmistui, mutta kyllä siitä riitti hupia ja salaliittoja melkeenpä koko rahan edestä.

Marraskuu 2017

Puolisavolaisena pohditutti nuo savolaispoliitikkojen ylivertaiset kyvyt liikkua kansan parissa.

Joulukuu 2017

Piilaaksoa pidetään edellekävijänä ja Suomea takapajulana viranomaisasioinnissa. Totuus on kuitenkin usen toinen.
Salaisten viestikoelaitospapereiden vuoto puhutti. Kommentoin sitten, että Hesarin jutussa olleet tiedot puhuivat aika suppeasta kyvykkyydessä verrattuna hintaan. Mutta jo Sun Zun mukaan totuutta kyvyistä ei pidä kertoa vaan vastapuoli saa kuvitella ne joko liian suuriksi tai pieniksi.

Mitä vuodesta jäi käteen

Töistä ja mielenkinnosta johtuen tietoturva ja -tekniikka oli tänäkin vuonna yleisin teema. Normaali määrä poliitikkojen toiminnan ihmettelyä oli tänäkin vuonna.

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Twitter-elämää vuonna 2016

Twitter-elämää vuonna 2016

Vuoden vaihtuessa on hyvä vilkaista miten sosiaalinen elämä sujui menneenä vuotena. Tunteet hämäävät helposti, joten insinöörin on paras tutkia niitä numeroiden valossa. Twitterissä on nämä helpommin nähtävissä toisin kuin oikukkaassa ja pilottelevassa Facebookissa niin olkoon se sitten totuus.

Valintakriteerin pitää tietnkin olla yksi numero, jonka perusteella twiitit saadaan absoluuttiseen järjestykseen. Tälläiseksi sopii twitterin ilmoittama näyttöjen määrä. Tämä lisäksi tarvitaan mielivaltainen raja-arvo, joka tieteellisen analyysin perusteella on vähintään viisinkertainen määrä twiittien katseluita seuraajamäärän nähden.

Päätelmä on, että oman osaamisalan faktatoilla ei pääse suosioon. pikemminkin vaeltamalla muille alueille kuten puusepän hommiin tai rakennustekniikkaan.

Tammikuu

Vuosi alkoi #aaltokyberin merkeissä, jolloin Jyrki Kasvi paljasti käyvänsä salaisia keskusteluja mökillään.

Helmikuu

Helmikuun suosituin twiitti listasi videot pariin esityksen, jotka Mikko Hyppönen oli käynyt pitämässä Aalto-yliopistossa.

Maaliskuu - huhtikuu

Varsin hiljaista, vitsailua Apotista, hallituksesta ja muista idiotismeista.

Toukokuu

Kansallispuistot ja retkeilyalueet ovat paikkoja, joissa sielu lepää. Niihin ei vai ehdi niin usein kuin haluaisi niin piti laskea missä järjestyksessä ne vierailisi vähimmällä ajomatkalla.

Englanninkielinen twiitti mainiten CO2-päästösäästöt paremman algoritmin ansiosta sai enemmän näkyvyyttä ja nousi vuoden kolmanneksi nähdyimmäksi twiitiksini. Randy teki myöhemmin oman juttunsa Yhdysvaltojen kansallispuistoista. Itse kävin syksyn pitkällä työmatkalla muutamassa osavaltion puistossa (State park) melomassa ja vaeltamassa, ihan kivoja kohteita.

Kolmas suosittu twiitti totesi verkkorikollisten huolehtiavan "asiakkaistaan" paremmin kuin moni ns. luotettava ICT-alan yritys.

Kesäkuu

Meni suurelta osalta ulkomailla työmatkoilla, joten twiittailusuosikkeja ei tullut.

Heinäkuu

Puheiden ja tekojen välinen ristiriita rasisteilla ei sinänsä yllättänyt edes heinäkuussa.

Elokuu

Kesä jatkui urheiden suojelijoiden ressukoiden rasistien ihmettelyllä.

Syyskuu

Syyskuussa siirryin omalta mukavuusalueeltani sisustussuunnitteluun ja kalustepuusepän töiden pariin. Tästä tulikin vuoden suosituin twiitti yli satakertaisella yleisöllä seuraamäärään nähden.

Ekaan twiittiin ei mahtunut tieto jalkapuun alkuperästä mutta onneksi sekin tieto levisi.

Politiikan parista tuli kuukauden kolmaskin twiitti. Tällä kertaa siitä, kuka määrää miten liikenneympäristöä rakennetaan ja käytetään.

Lokakuu

Sähköisen äänestyksen zombi nousi taas jonkun ministeriön tai eduskunnan kellarista. Ehdotus herätti suurta innostusta tietoturva-ammattilaisten keskuudessa ja Aalto-yliopisto järjestikin keskustelutilaisuuden aihesta, jonka voi katsoa uudelleen tallenteesta.

Marraskuu

Kun olin kokenut presidentinvaalit paikanpäällä, niin kuukausi jatkui vaihtoehtoisten maailmanselitysten parissa.

Joulukuu

Tilastojen siivous keinolla millä hyvänsä on tietenkin aihe, josta riittää twiittailtavaa.

Vuoden kakkostwiitti tuli myöskin siirtymisellä toiselle alalle eli lasten kasvatukseen ja rakennustekniikkaan.

Vuosi päätöksessä

Mitä tästä analyysistä sitten jäi päälimmäiseksi? Huumori, olkoonkin hirtehinen, leviää paremmin kuin tylsät faktat. Mikä oikeastaan on ihan oikein, mutta ei myöskään ole peruste twiittaamatta faktojakaan.

Uutta vuotta aloittamaan, ilman liika tuijottamista mittareihin.


maanantai 9. toukokuuta 2016

Tour around national parks in Finland

English summary Seven national parks in Finland have their 60th anniversary in year 2016. But how much driving it would result to visit every park? Using Openstreetmap and open source tools it is quite easy to find the shortest route. It takes 4922 km drive to visit them all. Read below how I found this out!
Finnish summary: Seitsemän kansallispuistoa täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Kuinka pitä reissu siitä tulisi jos kiertäisi kaikki, minkä ehtisi hyvin tehdä 6 viikon kesälomalla (jos sellainen olisi)? Hyödynetäen Openstreetmap:n tietokantaa ja vapaita ohjelmistoja on helppo laskea etäisyydet kansallispuistojen välillä ja tämän jälkeen ratkaista ns. kauppamatkustajan ongelma lyhyimmän reitin löytämiseksi. Lyhin löytämäni reitti on 4922 km, jossa pisin ajo oli Lemmenjoelta Pyhä-Luostolle 290 km. Lataa GPX-reittijälki ja lähde retkelle. Sattumalta lyhin reitti alkaa Pohjois-Karjalasta Patvinsuolta ja päättyy Kolille, mikä ei ole ollenkaan hullumpi paikka päättää kotimaan kierros. Toki reitin voi aloittaa muustakin kohdasta.

Background

In 2012 I was involved in a project where at one point there was a plan to visit about 200 locations around Finland to deliver some equipment. So to get an estimate how long it would take at minimum, I went into search how to resolve traveling salesman problem.
Found lots of different programs to resolve travelling salesman problem but in many cases preparing data or understanding how they worked do was a bit complicated. Quite typical for a research problem! At end wroted a quite simple python script - can't remember if I wrote it fully by myself or was it partly copied it from Internet (could not find source with Google).
Anyway, the method is quite simple:
  1. Start with one node.
  2. For each node that is closer than certain threshold, select as candidate for optimum brances (this limits search space so it is not order of factorial of N).
  3. Repeat operation for each branch until all nodes are put into branches.
  4. Working backwards on each branch, select the shortest one.
Result obviously depends on starting node and on order nodes are walked. As this is real-world case and not some patheologigal worst-case data, we may end with reasonably good results. Code runs quite fast, so we can run it using each node as starting point.
Luckily, I did not had to visit all 200 places but we got delivery organised by other people, so manual optimisation was just fine to deliver equipment into few central locations.

National parks

Our family enjoys visiting national parks and other recreational areas in Finland and also aboard. We often park our camper car on one designated areas (or even some other places where it is not explicitly prohibited, thanks to great Freedom to roam in Finland). Then we take hike, bikes or take our inflatable boat and canoe and enjoy quietness and nature.
We do not have to leave our home city, Espoo, to reach national park. And even if Nuuksio parking is full of cars (and it is also possible to reach with public transport or by bike), one has plenty of space to roam, especilally a bit further away from most popular fire places.

In this year (2016) 7 national park have their 60th anniversary. There are total 39 national parks and on next year Hossa hiking area will get promoted to national park as part of Finlands 100 years of independence celebration.
So, I was wondering how much driving you need to visit every national park on summer vacation. With 40 parks, one needs full 6-weeks vacation to spend a day in every park. Unfortunately, I do not have that time.

Finding shortest path

So, I checked all national parks, collected coordinates for a one parking place for each park. Tried to select either the main parking area, or one close to major roads. There may be some open data resource, but at end it was quite easy to check them out from retkikartta map service.
As five of national parks are actually sea and achipelago, there is no "parking space" where to reach them by walking. However, I made following decissions and waypoints are more or less approximate:
  • Itäinen Suomenlahti: harbour in Hamina. There is regular taxi boat on summer time.
  • Tammisaaren saaristo: Tammisaari harbour, I guess you can get a boat from there, either talk youself into private boat or check if there are some boat trips available.
  • Saaristomeri: Information center Sinisimpukka at Kasnäs. There is frequent ferry / boat traffic to major islands.
  • Selkämeri: Rauma harbour. Same as with Tammisaari.
  • Perämeri: Kemi harbour. Same as with Tammisaari.
As I had list collected, then I downloaded Finland extract from openstreetmap data and feed it to routino routing software (as it was readly available for Debian unstable). Turned out that on default settings it does not use track type highways for motorcar routing. So it was not able to reach some of national parks. This was easy to modify and just put low speed and low precedence on tracks so it will avoid using them unless absolutely required.
Finland has about 350 000 km of tracks which it quite a lot compared to 78 000 km of higer class roads (50 000 km paved). About one thirds of tracks is towards permanent residencies, one third are forest roads and one third to summer cottages. These can be driven with normal car. So you need to travel along them to reach many destinations in Finland.
After this it was just calculating full matrix of road distances between all parks. As all routing takes place on my computer, I have not to worry about some rate limits or AUP if I would be using Google routing service or similar.
After ten minutes, I had 1560 possible routes. Now just to launch my simple router and in a second I had 40 possible routes with distances from 5598 km to 6898 km. Now just create path along the shortest one and we are good to hit the road.

More advanced methods or how to save more than 100 kg CO2

Of course, in four years there has been lots of open source development and example scripts to resolve travelling salesman probles exists for R and python among others.
For example Randal S. Olson has published a notebook with code explaining how to resolve problem using genetic algorihtm. We do not need to ask Google anything, so we can ignore first sections and just make few modifications to match my data file format and output format.
Turns out, genetic algortihm provided route that was only 4922 km, 676 km shorter. With our camper car, it is more than 100 kg CO2.

Scripts and source data

Scripts and datafiles can be found from github. About only depency is python3-pandas. All scripts have been run under Debian Unstable (mainly because of more recent version of routino), but for example Ubuntu 16.04 (Xenial) has version 3.0 of routino so it should be ok.

Create routing database

First download Openstreetmap Planet extract. As we are only travelling within Finland, we do not need full planet but can download Finland only from Geofabrik. Genereate routing database using our custom routing rules (including tracks into all forms of motor transport with slow speed and low preference).
wget http://download.geofabrik.de/europe/finland-latest.osm.pbf
planetsplitter --prune-none --tmpdir=/tmp --tagging=./tagging-drive.xml finland-latest.osm.pbf
This needs to be done only once.

Finding routes

At first we transform list of waypoints into tab separated format. With this, we create full matrix of sources and destinations. If we like to make some shortcuts, we could assume distance is the same in both directions - on these routes difference is just minor because of some one-way links to motorways and similar. But CPU cycles are cheap, so we can work bot directions.
We use specific routing profile optimised for our camping car: as it has legal limit of 100 km/hour, that is also the maximum speed it travels motorway (routino default for a motorcar at motorway is 112 km/h).
./recs2csv.pl kansallispuistot.txt > kansallispuistot.csv
./full-matrix.pl kansallispuistot.csv

Resolving travelling natureman problem

Armed with the matrix, we then need to be hit the hardest problem, finding optimal route. I ran first my old, simplistic method but turns out genetic algortihm works much better. Based on experiments, running more random start positions provides better results compared for many generations. Typically there is no much change after 500 or 1000 generations with this dataset. So I run genetic algorihm for 100 times for 3000 generations each.
In my run, I end with four identical-length routes. Two of those are identical, so I guess there is no significantly shorther route. Then I select one of those, build both individual route segments and then overall track.
At final, sort out trip segments based on length to find out that the shortest distance is from Liesjärvi to Torronsuo (23.1 km) and the longest is from Lemmenjoki to Pyhä-Luosto (290 km). Note that as this is random process, you may get different results.
mkdir gen
for i in $(seq 0 99); do python3 genetic-travel.py matrix-kansallispuistot.csv > $(printf "gen/%02d.txt" $i); done
shortest=$(fgrep 2999 gen/* | sort -rn -k 2 | tail -1 | cut -f 1 -d :)
./part-tracks.pl kansallispuistot.csv <(fgrep 2999 $shortest)
./full-track.pl kansallispuistot.csv <(fgrep 2999 $shortest)
fgrep 'Waypt#2' parts-2999/*_shortest.txt | sort -n -k 8 | awk '{s+=$8;print}END{print s}'
And finally we also want waypoints with labels to plot on map and combine it with track:
gpsbabel -i xcsv,style=style.gps -f kansallispuistot.csv -i gpx -f 2999.gpx -o gpx -F kansallispuistot.gpx
Now we can open kansallispuistot.gpx in our favorite map browser, like viking, or import to you GPS and start a tour around Finnish national parks.

Other layouts

Above generates track having trackpoints in about very Openstreetmap way node, i.e. quite much. If you want just routing information, you can generate it with script or download:
gpsbabel -i gpx $(for f in parts-2999/*-route.gpx; do echo -f $f; done) -o gpx -F kansallispuistot-route.gpx

Route listing

And here is the route above in list format. This one starts and ends at Northen Carelia. The last point, Koli, was a very important location for many artists in romantic nationalism period late 19th and early 20th century. These include Jean Sibelius, Eero Järnefelt, Pekka Halonen, and Juhani Aho. If you do not have time to visit all, Koli is a good candidate to include your list.
  1. Patvinsuo
  2. Petkeljärvi
  3. Kolovesi
  4. Linnansaari
  5. Repovesi
  6. Itäinen Suomenlahti
  7. Valkmusa
  8. Sipoonkorpi
  9. Nuuksio
  10. Liesjärvi
  11. Torronsuo
  12. Teijo
  13. Tammisaaren saaristo
  14. Saaristomeri
  15. Kurjenrahka
  16. Selkämeri
  17. Puurijärvi ja Isosuo
  18. Lauhanvuori
  19. Kauhaneva-Pohjankangas
  20. Seitseminen
  21. Helvetinjärvi
  22. Isojärvi
  23. Päijänne
  24. Leivonmäki
  25. Etelä-Konnevesi
  26. Pyhä-Häkki
  27. Salamajärvi
  28. Rokua
  29. Perämeri
  30. Pallas-Yllästunturi
  31. Urho Kekkonen
  32. Lemmenjoki
  33. Pyhä-Luosto
  34. Oulanka
  35. Riisitunturi
  36. Syöte
  37. Hossa
  38. Hiidenportti
  39. Tillikkajärvi
  40. Koli
Happy travelling!

lauantai 27. syyskuuta 2014

Installing Digispark extensions for Arduino at Ubuntu system

Now as nights become darker, it is time to get hands on OLIMEXINO-85BC board I bought last spring. The first thing is to set up development environment. Unfortunately, instructions follow bad system management style (aka Windows style: just copy over installation) that will lead to problems with upgrades at some point.
Making full Debian package was a bit too complicate to do before Saturday night sauna, so decided just to make local install from existing arduino setup.
sudo cp -a --reflink /usr/share/arduino /usr/local/share/digispark-arduino
sudo cp -a --reflink /usr/bin/arduino /usr/local/bin/sparkduino
Running on btrfs filesystem, so those file content take no additional disk space with --reflink option. Then edited the /usr/local/bin/sparkduino (with sudo) and changed the APPDIR variable.
APPDIR=/usr/local/share/digispark-arduino
After that followed instructions on this new location. First copied files on place. Because debian/ubuntu by default has all documentation in /usr/share/doc both the examples and reference are symlinks, now broken as they are relative. We need to fix them also here. We just replace examples with digispark ones.
cd /usr/local/share/digispark-arduino
sudo rm examples reference
sudo cp -a /tmp/DigisparkArduinoIntegration-master/* .
ln -s /usr/share/doc/arduino-core/reference .
To replace avrdude with custom wrapper, I compiled the version and installed it to /usr/local/bin.
Again, to avoid any changes to system default install, I made a symlink from avrdude_orginal to /usr/bin/avrdude. As the wrapper program above execs the file in the same directory where it was found this works nicely.
sudo ln -s /usr/bin/avrdude /usr/local/bin/avrdude_original
Then compiled micronucleus command line utility, in addition to packages provided by build-essential package, at least also libusb-dev was needed. Complained about missing usb.h header file.
So far they share same preference file, but also that could be taken care with suitable wrapper. Needs to check where java reads user.home variable.

maanantai 8. syyskuuta 2014

Järkytys Kainuun retkeilyalueilla

Syyskuun alussa oli mahdollisuus viettää pitkä viikonloppu. Aikataulujen ja kulkuyhteyksien perusteella päädyin torstai-iltana Kajaanin lentokentälle, johon retkiseura saapuikin. Perjantai-aamuna auton keula päätettiin suunnata kohti itärajaa, jossa odotti
Iso-Palosen - Maariansärkkien luonnonsuojelualue.
Kuhmo - Lentiira -tieltä käännyttiin metsäautotielle, jota ajettiin reilut kahdeksan kilometria. Parkkipaikalta löytyi hyvin tilaa, vaikka ruutuja ei olekaan maalattu. Aamupäiväkahvien jälkeen lähdettiin Iso-Palosen kierrokselle mukavassa alkusyksyn säässä.
Tämän jälkeen järkytykset alkoivat heti laskeuduttaessa parkkipaikalta: metsä oli täynnä marjoja. Ei pelkästään jo kypsää puolukkaa ollut mättäät punaisena vaan myös hyväkuntoista mustikkaa löytyi reilusti. Tästä ei ollut varoitusta verkkosivulla, mikä aiheutti lievää voimakkaampaa ahdistusta retkeilijöissä, jotka olivat varanneet vain muutaman pakastusrasian ja kaksi kylmälaukkua mukaansa. Edellisen kerran marjastusta oli tehty Etelä-Suomessa, jossa mättäillä oli jäljellä vain rippeet. Kysymyksessä ei suinkaan ollut yksittäistapaus, vaan kahdella muullakin alueella marjoja oli riittävästi lyhyen matkaa parkkipaikalta.



Seuraava turismiin kohdistuva ongelma oli huonolla tunnistuskyvyllä varustetut hirvikärpäset. Parhaimmillaan kävellessä sai jatkuvasti poimia näitä tukasta elleivät olleet tehneet hutilaskeutumista takille tai kädelle. Turistilauma kohteeseen rynnätessään voi toki muistuttaa hirveä, joten sikäli erehtymistä voi kenties pitää uskottavana.
Huonosti koulutetut eläimet eivät suinkaan loppuneet tähän. Metsäpeura on kuitenkin kehittyneempi eläin, joten sen pitäisi ymmärtää vaativampia asioita. Esimerkiksi se, että edes mäntymetsässä harrastelijakameralla tarkennus ei käytännössä osu oikeaan kohteeseen vaan johonkin puuhun tai pensaaseen. Tämä ei suinkaan ollut ainoa huonosti käyttäytyvä yksilö, kaikkiaan nähtiin sarvipäitä neljään eri otteeseen; todennäköisesti kolme eri yksilöä.

Osa sentään hallitsi alkeellisimmat turistien viihdyttämistavat ja liikkuivat rauhallisesti tarjoten helpon sommittelun kuvaan.
Myös peruspalveluissa ja nuotiopaikkojen huollossa oli pahoja puutteita: esimerkiksi Kivijärven laavulla oleva vieraskirja oli jo loppuun käytetty aikoja sitten. Polttopuita sen sijaan oli kaikilla paikoilla vähintäänkin riittävästi.

Tälläisillä puuteilla on turha odottaa massaturismia. Mikä ei välttämättä ole huono asia.

Vaelluksen jälkeen

Autolle palattuamme olikin aika valmistautua päivälliselle. Tärkeintä oli varmistaa jälkiruuan lisäkkeet, joita nopeasti löytyikin litran verran. Tammapuron laavulta löytyi ihan hyvä uimapaikka, jossa peseytyminen onnistui hyvin. Grilli auton viereen, jossa ensin valmistui pääruoka ja jälkiruuaksi lämmitettiin leipäjuustoa tuoreiden marjojen kanssa nautittavaksi.
Suurin puute oli, että auton kinuskivarannot olivat loppuneet, mikä sitten korjattiin heti seuraavana päivänä K-Kyläkauppa Piiraisesta.
Seuraavaksi siirryttin Sinisen polun alueelle. Kun parkkipaikan viereisen suuren marjamäärän aiheuttamasta järkytyksestä oli selvitty, kierrettiin Särkkäjärvi vastapäivään. Särkkäpurossa oli mielenkiintoinen verkkoviritys. Tarkoituksesta ei löytynyt tietoa, mutta voisi liittyä aikaisempiin kalaistutuksiin.
Verrattuna Iso-Palosen alueeseen, reitin ensimmäinen puolisko oli selvästi kivisempää maastoa. Pitkäniemen laavu oli mukava paikka pitää nuotiotauko, etenkin kun kengät eivät enää olekaan vesitiiviit. Mukavat rauhoittavat maisemat.
Reitti tämän jälkeen olikin helppoa harjua, joten voimia oli jäljellä kun vaelluksen jälkeen aloitettiin sitten todenteolla kylmälaukkujen täyttäminen. Kovin pitkälle ei tarvinnut mennä parkkipaikalta, joten kerääminen sujui nopeasti.
Päivällinen nautittiinkin nyt Särkkäjärven laavulla auringon laskiessa, perunat Trangialla ja pihvit nuotion hiilloksella. Jälkiruokaa ei toki unohdettu.

 Sunnuntaiaamuna Kapustavaaran parkkipaikkalla oli suorastaan tungosta: yksi lapsiperhe lähti todennäköisesti Pitkänimen laavulle ja toinen pariskunta tuli laavun nuotiolle.
Toinenkin kylmälaukku täytettiin loppuun marjoilla, ja tämän jälkeen lähdettiin Kuhmon S-marketin kautta kohti etelää. Vielä jäätiin kuitenkin Kuhmon puolelle, Jonkerinsalon luonnonsuojelualueelle. Viime syksynä olin mennyt kanootilla Jongunjokea pitkin, nyt suuntasimme Kangasvaaran parkkipaikalta kohti Louhipuron Hiidenportin laavua.
 
Reitti oli pääosaltaan selkeää kangasharjua. Osa pitkospuista oli huonossa kunnossa, mutta tämä ei ollut suurempi ongelma. Hiidenportti oli komea maisemaa.
Maanantaina olikin aika suunnata Nurmeksen ja Kuopion kautta kohti Espoota.

Tunnelmat matkalta

Edellisenä vuonna olimme kaksi viikkoa myöhemmin Pyhä-Luoston alueella. Siellä etenkin Pyhätunturin alueella oli selvästi vilkkaampaa, jopa eräillä nuotiopaikoilla ruuhkaista. Tällä reissulla emme nähneet alueilla muita ihmisiä edellä mainitut Kapustavaaralla sekä Jonkerinsalon alueella Kangasjärven rannalla kaksi kalastajaa.
Ympäristö oli siis todella rauhaisa, vaeltaessa sai kuunnella luonnon omia ääniä ja yöllä uni maittoi lähes kellon ympäri. Lappiin olisi ollut 400 km pidempi matka suuntaansa, mutta en usko että rentoutumisen kannalta se olisi ollut yhtään parempi paikka, vaikka hyvä olisikin.
Kaikki kolme paikkaa olivat vähintään niin hyviä kuin odotimmekin - tai oikeastaan voi sanoa niiden ylittäneen odotukset. Suosittelen tällä kokemuksella ehdottomasti.