Twitter-vuosi 2021

Tällä kertaa edellisvuoden twitter-katsauksen tuottaminen viivästyi kaikenlaisista syistä. Mutta perinteistä ei tingitä, toinen koronavuosi sujui yllättäen ilman erityisiä korona-teemoja vaan perinteiset aiheet pääsivät taas pintaan.

Tammikuu 2021

Vuosi alkoi kansainvälisellä teemalla kun jääkiekon MM-kisat siirtyivät Valkovenäjältä kisojen sponsorin niin päätettyä.

En ole ollenkaan yllättynyt, että Skodan tavaratilaan mahtuu peräti yhdet MM-kisat eikä vain valtiosihteeri kuten Audiin.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) January 18, 2021

Talven ikuisuusaihe: muiden kuin autoväylien kunnossapito. Tätä ilman pärjäisi kyllä.

Ei tasa-arvoinen väylien kunnossapito ole vain sitä, että lihaksikkaat Spandex-pyöräilijät eivät turhaudu etsiessään tämän päivän reittiä.
Monille kysymys on paljon muutakin. Etenkin niille heikoille. https://t.co/QzIVJpnb65 pic.twitter.com/h6sbvaEqYn

— Markus Peuhkuri (@puhuri) January 14, 2021

Helmikuu 2021

Aikojen muutoksesta kertoo sekin, että kun Apple jälleen kerran vaihtoi prosessoriarkkitehtuuria niin likikään kaikki hyötysovellukset eivät tukeneet sitä. Haittaohjelmien valmistajat sen sijaan ymmäritävät mistä raha tulee.

When malware authors switch faster to new cpu architechture than productavity software companies. https://t.co/m7B4lQtFH1

— Markus Peuhkuri (@puhuri) February 22, 2021

Maaliskuu 2021

Pyörällä pääsee kivasti töihin ja saa liikuntaa. Välillä syke sitten pomppaa pyytämättä ja yllättäen. Ei ollut ensimmäinen kerta siinä risteyksessä ja tuskin viimeinenkään. Ei ollut todennäköisesti vain henkilökohtainen kokemus koska twiitti sai toiseksi eniten näyttöjä.

Yleisen käsityksen mukaan kaikki auton kuljettajat tuntevat liikennesäännöt ja velvollisuutensa. Kun aamulla täpärästi vältettiin sairaanhoidon kuormittaminen niin ainoa vaihtoehto on, että naamiopukuni huono näkyvyys esti kääntyvää kuskia havaitsemista minua takaapäin ajoissa pic.twitter.com/LQwVVvV7lf

— Markus Peuhkuri (@puhuri) March 31, 2021

Sähköinen äänestys puhuttaa melkein joka vaalin alla. Tosin vuotta myöhemmin -- vuoden 2022 aluevaalien yhteydessä -- ei vaali-iltaan menessä silmiini osunut keskustelua aiheesta.

I for one hope that there would be a working option. Like in early 90s when I studied cryptography and learnt cool protocols including ones related to voting. But the reality turned out to be more complex. The hardest part is trust: if voting cannot be trusted, then all is lost.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) March 7, 2021

Huhtikuu 2021

Taas yksi tapa onkia tietoja Facebook-käyttäjistä: yksinkertaisesti kysytään puhelinnumeroiden perusteella. Puhelinnumerot ovat korkeintaan 15 merkkiä pitkiä, joten niiden läpikäynti onnistuu melko nopeasti. Etenkin, jos jätetään pois numeroavaruudet, jotka eivät ole käytössä. Oli myös vuoden suosituin twiitti.

So there is way too few people on this planet. Or, we should mandate minimum phone number length of 21 digits to have 64-bit equivalent protection from enumeration.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) April 7, 2021

Toukokuu 2021

Ihmisiltä puuttuu kunnianhimoa. Miksi tyytyä turvenuijamaiseen näpertelyyn kun voisi energiaongelmat ratkaista kertaheitolla.

Kuinka paljon energiantuotannon tehokkuuteen vaikuttaisi termodynamiikan toisen pääsäännön kumoaminen?

— Markus Peuhkuri (@puhuri) May 22, 2021

Valkovenäjän tekemä lentokoneen kaappaus toi muistutukseen matkustamiseen liittyvistä riskeistä mukana olevien laitteiden osalta. Varmuuskopiot auttavat tässkäkin.

Ovatko varmuuskopiosi kunnossa? Jos olisit lentokoneessa, joka pakotettaisiin laskeutumaan vihamieliseen diktatuuriin, pystyisitkö silmää räpäyttämättä tyhjentämään mukana olevan läppärin kovalevyn? Entä kännykän?

— Markus Peuhkuri (@puhuri) May 24, 2021

Kesäkuu 2021

Arpajaishallinto valvoo rahankeräystä. Tuntuu väliin, että säännöt on yksille yhdet ja toisille toiset.

Onhan @senjalarsen Arpajaishallinnon silmissä suorastaan taparikollinen. Minäkin olen rahoittanut molempia kirjoja (eka jäi yritykseksi).
Sen sijaan ikärajavalvonnassa jatkuvasti "epäonnistuva" on täysin puhtain paperein.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) June 3, 2021

Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus on tarjota mahdollisuus kouluttautua hyvinkin erilaisista lähtökohdista. Ainakin vielä, saa nähdä onko jatkossa.

Itse olen ensimmäinen yliopistotutkinnon suoritanut, sisareni eka ylioppilas, sukupuun haarassa. Ehkä olisin saanut stipendin opiskelupaikkaan menestyksellä kisoissa, en tiedä. Nyt oli mahdollisuus opiskeluun ilman, että vanhemmat olivat varakkaita ja ilman tuuria.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) June 10, 2021

Heinäkuu 2021

Roskaaminen on välinpitämättömyyttä. Harmittavasti kansalaisaloite aloite roskaamisen rangaistavuudesta seuraamusmaksuin ei näytä saavan tarvittavaa kannatusta.

Mikä olikaan tekosyy sille, että pitää heittää pikaruoka- ja herkkuroskat maahan? Ei ole kisassakaan nin kiire, että pitäisi heittää maahan. https://t.co/k4w4SQ4rHG

— Markus Peuhkuri (@puhuri) July 9, 2021

Kestävällä matkalla kotimaassa oli välillä logistisia ongelmia. Tästä selvittiin parin tunnin ajomatkalla.

Kesän suosikki kategoriassa pulmapeli. #pyörämatkailu pic.twitter.com/RLtgSWbh1N

— Markus Peuhkuri (@puhuri) July 29, 2021

Elokuu 2021

Nyt reilut pari vuotta on Veikkauksen pelikoneista kerätty joukkoistetusti tietoja pelikone.eu. Elokuussa sain aikaiseksi tehdä ohjevideon, joka saikin vuoden kolmanneksi eniten näyttöjä.

Yleisön pyynnöstä pieni pikaohje https://t.co/xuNXHolXoJ raportointiin.
Ensin video, jossa homma näyttää vaikeammalta kun onkaan. Pitäisi osata käyttää kännykkää ja kuvata samaan aikaan. 1/13 pic.twitter.com/D4FInl7J0Q

— Markus Peuhkuri (@puhuri) August 18, 2021

Moni yritti poistua Afganistanista Talebanin otettua vallan. Pohdin miten helposti onnistuisi itsellä päästä rajan yli. Perheen kanssa. Ei olisi helppoa.

Mietin eilen, että jos pitäisi yritttää päästä pakoon lähimmälle maarajalle oletuksella, että tiesulkuja on ainakin isoimmilla teillä, teitä partioidaan ilmastakin nykytekniikalla ja raja-asemat vihamielisiä niin aika ohkaselta tuntuu mahdollisuudet.
Ja toisella nuo listaamasi.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) August 17, 2021

Syyskuu 2021

Arkiliikkumiseen pitää saada kestäväksi ja yksi tekijä siinä on millaisella välineellä sen tekee.

Moni sisätöissä oleva kuljettaa päivittäin töihin tonnin rullakollisen tavaraa kotoaan niin on pakko mennä autolla ja saada ihan oven eteen. Ei suju pyörällä.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) September 16, 2021

Lokakuu 2021

Ääriaineksilla ei pitäisi olla mitään sijaa niissä organisaatioissa, jotka huolehtivat turvallisuudesta.

Hyvin käy ilmi myös miksi ääriainekset ovat erityisen vaarallisia poliisissa. Helposti puolustajakin lankeaa "et kai ole kaveria vastaan" ansaan. pic.twitter.com/PrbWm4HaSa

— Markus Peuhkuri (@puhuri) October 3, 2021

Marraskuu 2021

Lidl poisti pelikoneet paikoista ja monesta pienestä K-kaupastakin pelikoneet poistuneet. Mutta monessa paikassa on vielä.

Tulikin tänään kysymys mitä pidin Alepassa asioinnista. pic.twitter.com/TnFJCZHIOQ

— Markus Peuhkuri (@puhuri) November 17, 2021

Joulukuu 2021

Joulukussa oltiin jo aluevaalitunnelmissa.

Kuuluiko tieliikennelaki ja kaavat #aluevaltuusto päätettäviin asioihin vai kannustaako pää- ja liikenneministeripuolue tässä anarkiaan? pic.twitter.com/UXnBOEMKXF

— Markus Peuhkuri (@puhuri) December 26, 2021

Twitter-vuosi 2020

Vuosi 2020 on takana ja on aika vuosittaisen, tässä vaiheessa jo traditionaalisen, katsauksen kuluneeseen vuoteen. Mennyt vuosi oli monella tavalla poikkeuksellinen mutta lopulta iso osa elämästä meni kuten ennenkin. Merkittävin muutos itselleni oli työmatkojen loppuminen kuin seinään maaliskuun alussa. Muuten työnteko ei suinkaan vähentynyt vaan tuntui vuosi olleen entistäkin kiireisempi.

Tammikuu 2020

Vuoden 2019 lopulla tein pelikone.eu-palvelun, johon joukkoustetusti voi raportoida Veikkauksen peliautomaatteja. Havainnot lähtivät käyntiin ripeästi ja tammikuun 13 päivä oli havaintoja jo 49 kunnan alueelta. Koronapandemia sitten parin kuukauden päästä hidastikin keruuta ja 100 tuli täyteen vasta vuoden viimeisinä päivinä. Useampi twiitti aiheesta sai näkyvyttä; eniten tämä, jossa mainostin parannettuja tilastoja.

Nyt ensimmäiset laajemmat tilastot kaikkien näkyville peliautomaateista, kiitos työmatkan. Järvenpää ja Porvoo liittyneet mukaan tällä viikolla.#pelikoneetkaupoistahttps://t.co/C5897kPXjX

— Markus Peuhkuri (@puhuri) January 8, 2020

Tammikuussa eniten ja koko vuonna toiseksi eniten näkyvyyttä sai twiittini siitä miten suomalainen verottaja kohtelee eri liikennemuotoja verovapaan kustannuksen suhteen ja tehokkaalla sähköpyörällä saa paremmat korvaukset kuin lihasvoimalla. Sen verran maailma meni vuodessa eteenpäin, että vanhan auton romutuspalkkion voi nyt käyttää myös sähköpyörään tai muuhun liikkumispalveluun.

In Finland bicycle business travel is 0.10 €/km (that is "other" that includes ski, rowing boat,..).
E-bike (>250W) would be classified as moped (I guess) and would give 0.18€/km.
For electric cars one would get subsidies and for taking old car to recycling. But none for bikes

— Markus Peuhkuri (@puhuri) January 2, 2020

Verottaja muuten vastasi kyselyyni siitä mitä verottaja tarkoitetaa termillä "mopo".

Helmikuu 2020

Itse en ole koskaan ymmärtänyt miksi lähettää sukuelimistään kuvia -- etenkään sellaiselle jonka kanssa on eri mieltä. Siitä tuli mieleen jostain kuulemani juttu että Chigagossa oli järjestetty taidenäyttely peniskuvista. Ehkä taideinstallaatio olisi yksi tai ainoa hyötykäyttö. Vuoden pronssitila tälle tweetille.

Tälläinen tapahtuma oli Chicagossa järjestetty mutta tässä oli suostumus etukäteen kuvauksen kohteilta. Suomalainen nääyttely "Somen typerimmät mulkut"?
(Sv: sisältää varsin pienenä kuvana niitä). https://t.co/2y4qRi86CB

— Markus Peuhkuri (@puhuri) February 21, 2020

Huumorilinjalla mentiin edelleen pohtimalla sitä, että lumihotellissa oleva palosammutin pitää tarkastaa tiuhempaan kuin tavallisessa rakennuksessa olevaa.

I think it also needs to be inspected twice as frequently than one in normal building. (Not 100% sure about current regulations).

— Markus Peuhkuri (@puhuri) February 7, 2020

Maaliskuu 2020

Maaliskuun alussa olin vielä työmatkalla Saksassa ja sitten seuraavalla viikosta lähteien etätöissä kun Bonnin alue määritettiin riskialueeksi. No, kohta olivat muutkin. Ei siis ihme, että moni tweetti tästä eteenpäin vallitsevan tilanteen takia liittyi koronavirukseen.

Onneksi muitakin aiheita riitti ja huumorilla mentiin monessa paikkaa.

En ole varma, saako tämä "Kilpa-ajo halki Italian" ajatukset oikeille raiteille. Ehkä sittenkin vanhempaa vuosikertaa... pic.twitter.com/N35eQcJhVZ

— Markus Peuhkuri (@puhuri) March 18, 2020

Vakavampaa pohdintaa oli koronaoireuden keruun tekniikan luominen mutta tartuntojen seuraamiseen koronavilkku ja muut terveysalan omat järjestelmät niin ei ollut itse tehdylle seurannalle niin suurta tarvetta.

Varsin helppo olisi tehdä sivu, jonka henkilö voi avata (kännykkä)selaimella. Sivu paikantaa käyttäjän ja käyttäjä voisi valita muutamasta vaihtoehdosta oman vointinsa. Sijainti voidaan tallentaa esim. 1x1 km ruutuun yksityisyyden suojaamiseksi. Tulokset kuntatasolla.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) March 21, 2020

Toki aina ajankohtainen Internet of Things (ja kuinka se tehdään väärin) saavutti myös näkyvyyttä. Hehkulamppojen lyhyt käyttöikä saadaan myös LED-lamppuihin kun niihin lisätään älyä, joka pyörii jonkun toisen tietokoneessa.

Whole new meaning for "light bulb planned obsolescence".

— Markus Peuhkuri (@puhuri) March 6, 2020

Huhtikuu 2020

Ongelmat saada ulkomaalaisia maatalouden kausityöntekijöitä nousi keskusteluun kesän lähetessä ja rajojen ollessa kiinni. Ja tietenkin nostettiin esiin miksei työttömiä pakoteta maatilalle -kortti. Maatalouden työt kuitenkin vaativat - osaamista kaikki ehkä ei yhtä paljon kuin tweetin videossa mutta ammattilainen saa paljon enemmän aikaan.

Maataloustyöt ovat yksinkertaisia tehtäviä, johon voidaan ottaa @TEpalvelutUUD työnhakijajonosta kuka vain taikka opiskelija, koululainen tai muu joutilas henkilö. https://t.co/ji3ctEsiid

— Markus Peuhkuri (@puhuri) April 27, 2020

Toukokuu 2020

Toukokuu oli tavalliseen tapaan töissä aika kiireistä, joten tweettirintamalla oli tavallistakin hiljaisempaa. Kaikki äänet ja näkökulmat eivät pääse esiin mikä on valitettavaa. Osa taas valittaa aiheetta.

pic.twitter.com/yuYmat0k4N

— Markus Peuhkuri (@puhuri) May 10, 2020

Kesäkuu 2020

Voidaanko meitä arvioida tulevaisuudessa eri kriteereillä kuin mitä tällä hetkellä arvostetaan?

Tårkeää on, ettei tule ennakkotapausta. Ei tulevat sukupolvet saa arvostella ilmastonmuutoksesta ja lajien sukupuutoista.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) June 8, 2020

Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden lisäksi myös intersektionaalisuus puhutti. Annoin diplomi-insinöörinäkökulman aiheeseen:

Jos järjestelmää keskitytään parantamaan vain yhden tekijän suhteen niin saadaan optimoitua tämän suhteen. Kunnes todetaan, että tämä toinenkin näkökulma pitää huomioida niin luultavasti iso osa 1. vaiheen työstä menee hukkaan. Parempi huomioida kaikki kerralla, säästää työtä.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) June 28, 2020

Heinäkuu 2020

Heinäkuussa lomailu oli täydessä vauhdissa, koronatilanne melko hyvin hallinnassa. Toki siitä syntyi myös ongelmia kun kriteerit testeihin pääsemiseen vaihtelivat eri puolella Suomea. Tämä olikin eniten näkyvyyttä saanut tweetti.

Käsittämätön tilanne: tuttava ei pääse lomailupaikkakunnalla koronatesteihin vaan pitäisi mennä kotiin 400 km päähän.
Hänen kiinteistöveroeuronsa muutamasta kiinteistöstä kelpaavat mökkipaikkakunnalle mutta edes tälläistä kriittistä apua ei saa. #koronafi

— Markus Peuhkuri (@puhuri) July 31, 2020

Tilanne meni lopulta hyvin, ei ollut koronatartuntaa.

Elokuu 2020

Elokuussa koronatestaus vilkastui ja jonot pitenivät: tuli ongelmia kun ensikertalaisena asioi koronaprosessien kanssa. Tällä kertaa tietosuoja tuli esteeksi.

Päivän #koronafi-vinkki teini-ikäisten vanhemmille. Omaolo-testin jälkeen korona-asemalle soitetaan teinin puhelimesta, ei omasta. Takaisinsoitto (seuraavana päivänä) ei auta mitään koska toisen terveysasioista ei voida keskustella. Uusi soitto ja uusiodotus.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) August 5, 2020

Tilanne oli kesän aikana selvästi normalisoitunut kun maahanmuutto kaivettin esiin. Faktoilla tarinaa vastaan mutta auttaako kun asiat niin koetaan.

Sama se oli Suomessakin. Miehet lähti ekana vaikka siirtolaiseksi lähteminen on paljon turvallisempaa kuin pakolaiseksi.https://t.co/FqLDiJNMZj

— Markus Peuhkuri (@puhuri) August 2, 2020

Syyskuu 2020

Syyskuussa oli taas hiljaisempaa, vaikka puhetta riitti esimerkiksi uusista liikennemerkeistä ja energiatehokkuudesta.

Lokakuu 2020

Kuljetusjärjestelmän muutos on edessä -- jos halutaan pitää maapallo elinkelpoisena. Väärinymmärryksiä, tahattomia tai tarkoituksellisia, on vielä edessä.

Jonkun ELY-keskuksen yliviskaali heitti kommentin, että millä puut kuljetetaan tehtaalle ilman autoja.
Kovin pienellä järjellä tätä maata hallitaan.
Eihän raskaiden kuljetusten ja pitkien matkojen kuljetusta olla korvaamassa vaan niitä, missä hyötykuormaa on <5% ja matka <45min.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) October 7, 2020

Kesälomamatkan yksi hienoimpia hetkiä oli Patvinsuon kansallispuistossa, mikä muistui mieleen Irti turpeesata -kansalaisaloiteen kampanjan myötä. On muuten aikaa allekirjoittaa helmikuun 20. päivään asti.

Viime kesän #hetkisuolla oli ajomatkan jälkeinen iltakävely Patvinsuolla auringon laskiessa ja ukkopilven mennessä suon toista reunaa.
Allekirjoita siis #irtiturpeesta-aloite https://t.co/UdP9pWTaJY pic.twitter.com/hR5XBuA7zQ

— Markus Peuhkuri (@puhuri) October 20, 2020

Marraskuus 2020

Yhä useammin törmää laitteeseen tai ohjelmaan, joka ei toimi ilman internet-yhteyttä. Vaikea näitä on käyttää verkoissa, joista ei saa olla yhteyttä Internettiin. Tai jos internet-yhteys on alhaalla.

Few months ago tried to configure $4000 appliance without internet access. Turns out, the UI wanted to download some fonts from Google and failed. The device had ssh for managememt but it was off by default and one had to do initial config via UI to activate it.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) November 25, 2020

Viestintä tuntuu hajautuvan eri kanaviin, joissa on sitten vaihtelevasti hakumahdollisuuksia. On tosin iso kysymys, onko jotain pikaviestipalvelua käytössä 9 vuoden kuluttua. Sen lisäksi, että laitteiden pitäisi toimia ilman internettiä, niistä pitäisi voida myös vaihtaa kuluvat osat.

Varaosat maksoivat 13 euroa ja näiden kuluvien osien vaihtoon meni reilut puoli tuntia kun piti muistella miten se meni 10 vuotta sitten.
Uusi olisi maksanut reilut 200 € ja jätettä olisi tullut 10 gramman sijasta 3 kg. #korjaus #huollettavuus

— Markus Peuhkuri (@puhuri) December 9, 2020

Joulukuu 2020

Riisipuuro kuuluu myös jouluun ja siitä tulee hyvä myös täysin kasvispohjaisena. On myös helppo ruoka työpäivän lomassa tehtäväksi. Iltapäiväkahvilta uuniin niin päivälliseksi on hyvää puuroa.

Reilun vuoden verran uuniriisipuuron olen keittänyt kauramaitoon, hyvä tulee. Viimeeksi täksi aamuksi uunissa ajastettuna. Aito Barista kauramaidolla tullut pehmeä ja hyvä mitä olen eri merkkejä kokeilkut.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) December 27, 2020

Yhteenveto

Kun katsoo suosituimpien tweettien aiheita niin ei ihmetä, että entiten on koronaan liittyviä tweettejä (4) mutta saman verran on myös yhteiskunnalliseen keskusteluun liittyviä tweettejä. Myös tietotekniikka, liikenne ja onneksi huumori saivat useamman kuin yhden suositun tweetin.

Vuoden alussa ehkä ajattelin, että pelikone.eu olisi ollut enemmän esillä, mutta yhteen jäi sen suosituin tweetti. Muita aiheita olivat verkkohäiriköinti, työelämä, luonto ja ruoka. Aina sitä pelkää, että päätyy yhden totuuden torveksi mutta melkein joka kuukaudelle oli oma teemansa onneksi.

Saa nähdä mitä tästä vuodesta 2021 tulee. Rokotusvuoroa ainakin odottaa innolla.

COVID-19 impacted tour around national parks in Finland

English summary: Our nation is now divided into two. Not all resources are evenly distributed: the other part has 12 times more national parks than the other. Calculations made show that having nation divided results 227 kilometres more driving.
Tiivistelmä suomeksi: Maamme on nyt jakautunut kahtia eikä kaikki resussit ole jakautuneet tasan, esimerkiksi kansallispuistoja on toisilla 12-kertainen määrä. Tässä tehty laskelma osoittaa, että maan jakaminen kahtia tuottaa 227 kilometria enemmän ajoa.

Visiting national parks

About four years ago I decided to find out how long drive it would be to visit all Finnish national parks. There are 40 of those and based on my calculations, one needs to drive no more than 4922 kilometers to visit them all. I have visited 23 of them so far. Our family has decided that one must either stay overnight or hike a trail of several kilometres to meet a criteria for a visit. So just driving though or visiting parking is not sufficient. Hope next summer our family will collect some more.

COVID-19 impact on travelling

On 25 March 2020, the Finnish government proposed to Parliament that traffic between the region of Uusimaa and other regions in Finland be restricted from 27 March to 19 April 2020. Roadblocks were set up on the main roads and smaller roads were monitored. Only essential traffic related for duty or taking care of family members is allowed.
Recreational travel is prohibited, although I would argue that visiting nature sights is another compelling personal reason. But I guess police won’t buy that argument.
As the result, our nation is divided into two disjoint areas, the one having 37 national parks and the other only three:

• Tammisaari archipelago
• Nuuksio
• Sipoonkorpi

To visit these three, there is not much to calculate as the travelling salesman problem is trivial for three points: it would be 277 kilometre drive from wherever you start and wherever you go.

Natural parks on non-Uusimaa area

It would be interesting to know how much shorter the path for the rest of 37 national parks would be. At the first I tried to just remove Uusimaa national parks from the distance matrix. But turns out, the Valkmusa-Teijo pair will end into the shortest path anyway. And the best route between them goes directly through the capital area.
Then I tried another simple solution. I decided to filter distance matrix with following rule: if a national park pair is south of 60.67N and the other is east of 24.8E and other is west of that, then the distance is set to 10000 km. Turns out, this was not sufficient either because one east-west road goes south of Hyvinkää that is part of Uusimaa. And that is the shortest route between Leivonmäki next to Jyväskylä and Liesjärvi next to Forssa, partially on Uusimaa. The point I used for Liesjärvi is within Kanta-Häme region.

Route via Hyvinkää

So those simple solutions were not sufficient. Then I started to consider that maybe I can cut the Uusimaa out from finland-2016-05-01.osm.pbf map database extract and make new routing table based on that. I could have downloaded newer database but wanted to use the same 2016 version: after all, we are comparing two cases and if source data is different then it not known where the differences originate from.
There is a nice service at http://polygons.openstreetmap.fr/ that provides one a poly-file for a OSM relation. The only challenge was that there is no polygon “Non-Uusimaa Finland”. So I downloaded a simplified polygon for Finland (54224) and Uusimaa (37355). There maybe a way to do that automatically but it was also quite easy to do that manually.
First I reversed Uusimaa points to have “upper” part of Uusimaa to be in the same order as the Finland points. Then I searched approximate point where to join these. Removed the southernmost segments from both and installed Uusimaa in the middle of Finland polygon. Small errors were not a problem because there are no roads middle of Gulf of Finland.
Then I run osmosis with that polygon file on the OSM extract and generated routino database using the resulting file.

osmosis --read-pbf file=finland-2016-05-01.osm.pbf \
        --bounding-polygon file=ei-uusimaa.poly \
        --write-pbf file=muusuomi-2016-05-01.osm.pbf 
planetsplitter --prune-none --tmpdir=/var/tmp --tagging=../tagging-drive.xml \
        ../muusuomi-2016-05-01.osm.pbf 

Then regenerated distance matrix, run the genetic algorithm and collected the results as with the last time. It was nice to notice that tools I used four years earlier (python pandas and numpy, and routino) have not implemented incompatible changes but the scripts run without any modifications.

The result: not much savings

The result, the path including 37 national parks and not travelling through Uusimaa, is 4872 kilometres long. By avoiding Uusimaa, one saves only 50 kilometres in the total distance and misses three national parks. Of which at least two have been quite crowded with people trying to enforce social distancing and improve their well-being.
That 50 km is actually less than the shortest of the distances between those three Uusimaa national parks, the one between Nuuksio and Sipoonkorpi, 55.1 km.

1. Patvinsuo
2. Petkeljärvi
3. Kolovesi
4. Linnansaari
5. Repovesi
6. Itäinen Suomenlahti
7. Valkmusa
8. Liesjärvi
9. Torronsuo
10. Teijo
11. Saaristomeri
12. Kurjenrahka
13. Selkämeri
14. Puurijärvi ja Isosuo
15. Lauhanvuori-Pohjankangas
16. Kauhaneva
17. Seitseminen
18. Helvetinjärvi
19. Isojärvi
20. Päijänne
21. Leivonmäki
22. Etelä Konnevesi
23. Pyhä-Häkki
24. Salamajärvi
25. Rokua
26. Perämeri
27. Yllästunturi-Pallas
28. Urho Kekkonen
29. Lemmenjoki
30. Luosto-Pyhä
31. Oulanka
32. Riisitunturi
33. Syöte
34. Hossa
35. Hiidenportti
36. Tillikkajärvi
37. Koli

So at the end the route is similar to the original. Sipoonkorpi and Nuuksio are missing between Valkmusa and Liesjärvi and Tammisaari archipelago between Teijo and Saaristomeri.

Hope the COVID-19 situation will get better soon and restrictions can be lifted without putting anyone for risk. I would like to get more magnets into our camping car fridge in July.

Camping card fridge

Twitter-vuosi 2019

Menneen vuoden katsaus twiittien pohjalta näyttää tulevan perinteeksi, jonka tekemistä alan miettiä heti joulusyöminkien sulattelussa. On kiinnostavaa nähdä miltä mennyt vuosi näytti vaikka kirjottaisi vain itselleen.

Tammikuu

Tammikuussa ELEBOT-tutkimushankkeeseen liittyen ryhdyn keräämään Twitter-keskusteluja. Varsinaisten twiittien lisäksi kokeilin myös kerätä ruutukaappauksia linkitetyiltä sivuilta. Työkaluna käytin tuttua cutycapt ohjelmaa, jolla sivun saa tallennettua esimerkiksi PNG- ja PDF-muodoissa.
Testejä läppärillä tehdessäni ryhdyn sitten ihmettelemään, että miksi alan kuulla ääniä. Tai miksi läppäristä alkaa kuulua puhetta. Twiiteissä oli linkitetty sivuille, joilla on automaattisesti käynnistyviä videoita.

Used #Webkit based tool (cutycapt) to render a web page to PNG image. Was a bit frightened when sound from embedded youtube wide started to play from laptop speakers. Of course, when previously run software mostly on server, that has not been an issue.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) January 13, 2019

Tämä olikin vuoden eniten näyttöjä saanut twiitti.

Helmikuu

Ajoneuvojen liikemäärän ja -energian lisääminen ei mielestäni ole tapa, jolla liikenneturvallisuutta lisätään. Pikainen Joensuun Prisman parkkipaikalla tehty perusfysiikan laskutoimitus ehdotetun "kevytauton" tuhovoiman erosta mopoautoon sai kivasti näkyvyyttä.

7-kertainen liike-energia mopoautoon verrattuna. Samalla logiikalla B-kortilla saisi ajaa 55 tonnin yhdistelmää.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) February 23, 2019

Eikä tyypillisesti yhden hengen kuljettamiseen käytettävän liike-energian lisääminen ole muuten hyvä vaihtoehto edes ilmastonmuutoksen kannalta.

Maaliskuu

Näkymättömyysviittoja on tehty nyt iät ja ajat mutta vain kännykkäradiotaajuuksilla. Vaikka olisihan välillä kiva kulkea kuin Tylypahkassa ikään, jos olisi näkyvän valon aallonpituudella toimiva viitta.

Invisibility cloacks do exists for real and you are benefiting about those every day. Unfortunately they work only on radio frequencies and not on visible light. Mobile network base station antenna structures have been designed to be invisible to radio signal since early 2000.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) March 16, 2019

Huhtikuu

Plagioinnista ja niiden suhde siihenm, että opettajien määrään per opiskelija ei anakaan lisäänny. Pysyisi edes suunnilleen samana mutta tuntuu, että vähemmän aikaa per opiskelija käytössä. Plagiaattien löytäminen ei aina onnistu edes työkaluilla, jos esimerkiksi kaaviot on kopioitu toiselta. Nämä kun yleensä

Vastuu plagiointikulttuurista on oppilaitoksilla. Jos opiskelijoilla tulee käsitys, että Ctrl-C Ctrl-V on kelpo tapa täyttää tutkinto CV:hen niin koulutus on mennyt pieleen.
Kopioinnin kitkeminen pitää tehdä jokaisessw harjoitustyössä. Vaatii opettajapanosta, jonka #säästöt vei https://t.co/JzIFDCybtj

— Markus Peuhkuri (@puhuri) April 22, 2019

Toukokuu

Tunnistautumisesta passia haettaessa. Poliisille kelpaa vanha mutta R-kioskin myyjä ei saisi hyväksyä. Testasin tätä myöhemmin kesällä kun käytin vanhaan henkilökorttia uutta hakiessa. Hyvin kelpasi, toki varalta oli voimassa oleva passi taskussa.

Poliisi voi lämmittää henkilöllisyyden tuoreeksi.
Mutta ei ärrän myyjä. pic.twitter.com/XBlsWF4Ct5

— Markus Peuhkuri (@puhuri) May 17, 2019

Toukokuussa pidettiin kanssa meillä IoThon hackathon, jossa osallistujat pääsivät tutkimaan ihan oikeaa kännykkäverkkoa. Monessa muussa paikassa ei ole mahdollista. Aalto-yliopistolla on itseasiassa käytössä neljännes Suomen mobiiliverkkotunnisteista.

Comnet 5G Pindi team demonstrating in Nokia environment how #5G, #IoT and drones help rescue. #iothon pic.twitter.com/uSMhwpgfBO

— Markus Peuhkuri (@puhuri) May 5, 2019

Kesäkuu

Perinteisesti kesäkuu on itselläni työn yms. sairauden takia aika hiljaista Twitterissä. Toki sen verran piti havahtua kun uutisoitiin "uutena" jotain mitä olin jo aikoja sitten tutkinut.

Pari kalvoa konferenssiesityksestä 7 vuoden takaa. Miten eri tavat viihdyttää itseään ovat hyvin erilaisia energiaintensiivisyydeltään. #päästöt #ilmastonmuutos pic.twitter.com/UDqoddL8Uo

— Markus Peuhkuri (@puhuri) June 26, 2019

Heinäkuu

Jostain syystä liikennevalvonta oli pinnalla niin piti keskusteluun lisätä oma havainto siitä kuinka usein joutuu puhallusratsiaan.

Ensin meni 17 vuotta ajokortilla ilman ainoatakaan puhallusta. Sitten kun lapsia vei futista pelaamaan aikaisin viikonloppuaamuina niin tuli muutaman vuoden välein. Nyt taas ollut hiljaista.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) July 3, 2019

Oltiin lomamatkalla jossain Euroopassa niiin kokemus EU-roaminging datamäärärajoituksista ja kännykkädatan hinnoista tuntui ajankohtaiselta. Aikaisemmin kesällä työmatkalla Kanadassa olin ottanut 1 GB Reissunetin kännykkään. Jaoin sitä sitten toiselle kännykälle ja tabletille. En tietenkään ollut muistanut kytkeä sovellusten automaattista päivitystä myös mobiiliverkossa pois päältä ja niinpä ensimmäisen vuorokauden aikana tulikin jo tekstiviesti, että olin käyttänyt 80 % kapasiteetista.

With EU roaming data usage is limited and that is real pain. My teenager managed to use her 1GB roaming cap in few days (cheap 6€/month subs.). Now sharing from my phone and hitting 2GB/day "reasonable usage" limit (so evenings at 500kbit/s). Almost like being at USA or Canada.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) July 23, 2019

Elokuu

Elokuussa oli ikävä veneonnettomuus Airistolla mistä heräsi keskustelu siitä miten voitaisin paremmin varmistua siitä, että vesillä liikkujat tuntisivat vastuusa ja velvollisuudet pysyisivät mielissä.

Kerro kun alkaa olla siinä vaiheessa niin kommentoin parhaani mukaan.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) August 3, 2019

Itse inhoan sitä, että organisatiot verkkosivuja uudistaessaan yleensä rikkovat kaikki linkitykset sekä sivuston sisällä että ulkoa sisään. Kyseessä on ongelma, joka voitaisiin ratkaista hyvin pitkälle teknisesti, jos vain olisi viitseliäisyyttä. Yleensä tämä ongelma rikkinäisistä linkeistä sälytetään sisällöntuottajien vastuulle.

Esimerkki kuinka verkkosivu-uudistus hoidetaan:
1) riko kaikki vanhat linkit
2) syyllistä otona tietoa tuottavat henkilöt rikkomistasi linkeistä
3) ...?
4) Protfit.
(Lista sivuista ja linkeistä olisi liian hienoa atk:ta) pic.twitter.com/4fqiJGT3uL

— Markus Peuhkuri (@puhuri) August 26, 2019

Puhumattakaan niistä (valtion) organisaatioista, joita laatikkoleikeissä erotellaan ja yhdistellään ja samalla aina tehdään uudet sivut. Eihän opettajalla ole muutakaan tekemistä kuin korjailla linkkejä oppimateriaaleista.

Syyskuu

Olikin ajan kysymys milloin epäasiallista vallankäyttöä paljastuu läheltä. Nyt se tuli naapuritaloon, mistä sitten nousi keskustelua kuikna suhtautua opiskelijoihin, jotka eivät vastaa opettajien odotuksia tai ajatuksia.

Hankalaa kun ei aina muista miten opiskelijoihin pitää suhtautua huipputasolla. Tänäänkin vastasin neutraalisti, vaikka tieto olisi löytynyt harjoituksen lähdemateriaalista. pic.twitter.com/Xn6RGvqslL

— Markus Peuhkuri (@puhuri) September 20, 2019

Kommunikaatio on vaikeaa, etenkin kun iso osa siitä tapahtuu nykyään sähköisesti niin väärinymmärrysten riski on todellinen. Tekipä yksi opiskelijani minusta ja assistentistani monisivuisen valituksen joulukuussa. Kulttuurierot ovat joskus vaikeita ja komminikaation nyansseja ei havaita.
Positiivisena asiana saatiin meidän oma keväällä tilattu 5G-tukiasema katolle asti.

Looks pretty much that in few hours there is our #5G basestation on top of @AaltoUniversity Väre ready to serve autonomous traffic research among others. #comnet pic.twitter.com/uDXyMlLPDa

— Markus Peuhkuri (@puhuri) September 10, 2019

Lokakuu

Töihin mennessä-tullessa ja muutenkin touhutessa kun kädet ja silmät ovat varattuina mutta mieli pääosin vapaa niin kuuntelen podcastieja. Yleensä uutis- tai ajankohtaisohjelmia. Vaikka paperilta luettu teksti vähenee niin tiedonjano ei.

Roskalehtiä ei mutta hyvää sisältöä kyllä kulutetaan liikkuessa. Itsellä ollut toistakymmentä vuotta podcastit napeissa kun 2x30 min työmatkaliikunta ympäri vuoden. Taas yhdet kuulokeet hapertuneet hiestä loppuun. pic.twitter.com/vF7KFOczzI

— Markus Peuhkuri (@puhuri) October 18, 2019

Marraskuu

Kaikkien alojen erityisasiantuntijana pääsin antamaan neuvoja kaupunkisuunnittelusta läntisessä satamakaupungissa. Parempaa käyttöä teatterin tilalle kuin käyttö teatterille. Auto tarvitsee parkkipaikan, mielellään monta.

Paikalle voi tehdä sitten parkkitalon. Saa senkin tilan oikeaan hyötykäyttöön. Hyvä olla varalla parkkitilaa, jos toriparkki vaikka tulvii.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) November 20, 2019

Erään puolueen mielsestä maahanmuutto on ongelma. Olen itse sikäli samaa mieltä, että Maahanmuuttoviraston hitaus on iso kansantaloudellinen ongelma. Yksi tutkija perui lopulta tulonsa kun ei saanut oleskelulupaa. Suoria kuluja tuli vähintään 160 euroa tästä peruuntumisesta ja lisäksi iso määrä HR-henkilöiden työtä. Muiden työskentelystä puhumattakaan. Ja siitä, että tutkimushanke taas viivästyi.

Ongelmaa kuvaa, että Supo pystyy tekemään henkilöturvallisuusselvityksen kuukaudessa sille tasolle, että voidaan antaa käsitellä EU Confidential tietoa. Migri ei uskalla päästää maahan samaa henkilöä.
Henkilö perui lopulta tulonsa kun kyllästyi odottamaan.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) November 13, 2019

Joulukuu

Marraskuussa rupesi pännimään se, että ilmeisesti Veikkaus pimittää tietoa jopa Arpajaishallinnolta, jonka pitäisi valvoa sitä. Asia tuli ilmi Rahapeliautomaatit poistettava kaupoista, kioskeilta, ravintoloista ja huoltoasemilta kansalaisaloitteen keskusteluissa. Niinpä tein sitten pelikone.eu palvelun, johon voi raportoida löytyneitä Veikkauksen pelikoneita.
Kuukauden suosituimmat twiitit liittyivätkin tähän, ensimmäisenä palvelun julkistus.

Oletko miettinyt, minä päivinä Veikkauksen peliautomaatteja pelataan? Tai missä niitä ylipäänsä on? Entä jos #joukkoistetaan tämä?
Vieraile https://t.co/S4ltewquDm ja raportoi seuraavalla käynnillä kaupassa, vanhainkodissa tai missä kolikot kilisevät. #pelikoneetkaupoista

— Markus Peuhkuri (@puhuri) December 1, 2019

Vuoden lopussa saunaa lämmittäessä huomasin, että tähdet olivat suotuisassa asennossa. Kaiken lisäksi oli jalusta kerrankin tullut mukaan autoon (eikä jäänyt eteisen lattialle) niin onnistui kuva mielestäni aika kivasti.

Hiukan jäi kuvasta harmittamaan, että otsalampun valo on kylmää ja sitä kautta savu jäi sinertäväksi kun saunan takaa sitä valaisin. (t: 30s, f: 5.0, ISO 400).
Pitihän se tietysti twiitata kanssa.

Ei paljoa mikään nyt häiritse kun vuoden lopuksi lämmittää saunaa Otavan tähtien alla #vuosi2020 pic.twitter.com/QhXpZrEz0M

— Markus Peuhkuri (@puhuri) December 31, 2019

Vuoden 2018 twiitit

Vuosi taas pyörähtänyt ja perinteisesti aika vilkaista twiiteistä mitä vuoden aikana tapautui -- tai ainankin puhututti.
Aikaisempina vuosina on päässyt puolivakavalla vitsillä suosituimmaksi eikä tänä vuonna "aikuisten wilma" juuri eronnut sarjasta. Ei vain tällä kertaa ollut kuvaa liitteenä.

Tammikuu 2018

Tammikuussa ei mitään ihmeitä ollut, mitä nyt opettajana aina plagiointi kiinnostaa. Tuli innovoitua asian tiimoilta.

Gradut voisi tulostaa paperille, joka vuoden kuluessa liimautuu kiinni toisiinsa.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) January 17, 2018

Helmikuu 2018

Helmikuussakin oli #MeToo keskusteluissa. Tuli tuolloin käytyä Ankallisgallerian Aarteita katsomassa. Siellä kuulin kun eräs äiti selitti lapselle Aino-tripyykin edessä Väinämöistä nykysuomeksi.

Viimeeksi #Ateneum​issa käydessäni kuulin kun äiti selitti lapselle "Väinämöinen oli sellainen #setämies".

— Markus Peuhkuri (@puhuri) February 5, 2018

Maaliskuu 2018

Toinen kestoaihe, #sote, oli tuolloin keskusteluissa ja kysymys siitä ovatko kaikki hallituspuolueen edustajat mukana ja tehdäänkö päätös ilmoittamatta EU:lle.

Lottovoittajakansan toivekkaat edustajat? Vaikka todennäköisyyys onkin vastaan, toivotaan että lauantai-iltana tulee 7 oikein. Tai edes kolme ja lisänumero, jolla ei jää paljon tappiolle.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) March 7, 2018

Talvella oli ongelmana matkailuauton lämmittimen toiminta. Testaus piti tehdä tietenkin kylmissä olosuhteissa mutta keksinkin tavan millä saan seurattua tilanteen kehitystä sisätiloista.

Oli kylmä pakkasessa odottaa vikaa. #bitscope, #rsync, #esp8266, #sht31, #mqtt, #gnuplot, #perl ja nyt voi seurata kännykästä sisällä käyriä. pic.twitter.com/6JC9bn7d6m

— Markus Peuhkuri (@puhuri) March 3, 2018

Huhtikuu 2018

Perinteisesti huhtikuu oli kiireistä aikaa eikä ytimekkäitä twiittejä tullut. Mitä nyt #GDPR vähän puhutti.

Toukokuu 2018

Kesän lähetessä kasvisruoka oli pinnalla. Tuli huomattua, että #vegaani-aatteella on pitkät juuret.

Kyllä tätä #vegaani-propagandaa löytyy nyt ihan kaikista paikoista - jo vuosituhansia. pic.twitter.com/lArSZUF2pp

— Markus Peuhkuri (@puhuri) May 21, 2018

#GDPR-tulkinnoista oli puhetta kun direktiivi vihdoin tuli voimaan. IP-osoiteen yhdistämisestä henkilötiedoksi käytiin keskustelua pitkin vuotta. Saa nähdä mitä 2019 tuo mukanaan.

NAT vertautuu samalla tavalla kuin lankapuhelimissa yksi puhelinnumero yksilöi kotitalouden muttei henkilöä teletunnistetietona käsiteltäessä. Kotitaloudella tässä sama suoja kuin yksilöllä.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) May 24, 2018

Kesäkuu 2018

Onhan se hirveää kun lait häiritsee työn tekemistä. Tai työmiehen kiusaamista, jos joku vaatii, että niitä pitäisi noudattaa.

Tänään kävin (ihan toisesta aiheesta) keskustelun:

Minä: tuo on muuten laitonta mitä teet
TM: pitäisikö jättää työt tekemättä

Laittomuus on kai ok, jos se a) helpottaa omia hommia, b) säästää rahaa tai on c) muuten maan tapa. Esimerkissäni oli a ja c, ehkä b.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) June 27, 2018

Heinäkuu 2018

Kesälomakin tuli sitten ja ehti kirjoja lukea, jopa kaksi politiikasta kertovaa teosta, jotka ajallisesti olivat vuosisadan päässä toisistaan. Ja myös ympäristöltään vielä kauempana kuin ajallisesti. Kommentti kirjoista pääsi vuoden kolmoseksi.

Itä-Euroopan yli edestakaisin lentäessä ehdin lukea Alexin ja Punaisen viivan (1988 edellisen kerran). Onneksi paljon on muuttunut Suomessa mutta jotkut piirteet politiikassa valitettavasti pysynyeet. Epärealistiset lupaukset ja pettymykset.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) July 14, 2018

Elokuu 2018

Kesä päättyi, koulut alkoivat ja aikuistet kaipasivat samanlaista selvää palautetta työnteosta kuin lapset, aikuisten wilmaa. Tälle puolivakavalla vitsillä meni sitten tämän vuoden ykköspaikka.

• Aktiivista kokoustyöskentelyä
  + Piti tiimi-ilmapiirin positiivisena
  + Ajatteli laatikon ulkopuolelta
  
  Omien lasten opettajat jakavat paljon positiivisia tuntimerkintöjä, miksei onnistuisi töissäkin.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) August 23, 2018

Oli lasten wilmalla ongelmia Helsingissä kun varmenne oli vanhentunut. Uudessa varmenteessa oli kiinnostava yksityiskohta.

Mielenkiintoista muuten, että nykyisen varmenteen "voimassa jälkeen" on 15.6.2018 11.21.56 UTC. Ehkä varmenne on haettu TeliaSoneralta hyvissä ajoin mutta kukaan ei ole muistanut kopioida sitä paikalleen. #wilmahel

— Markus Peuhkuri (@puhuri) August 14, 2018

EU lähestyi hallintoalamaisia keräten mielipiteitä kesäajasta ja kellojen säätelystä. On sillä kyberturvallisuusnäkökulmakin.

DST means more code, more code brings bugs, bugs are seed of vulnerability, vulnerabilities result poor cybersecurity.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) August 15, 2018

Turvallisuus oli muutenkin mielessä kun salasanani #bvF")le~X3S14M2,\aw>~A_V~\p< ei ollut kelvollinen.

Syyskuu 2018

Olisiko kateutta, että jotain itselle nobodyja oli päässyt TV:n viihdeohjelmiin esiintyjäksi. Suomalaisiakin on 5,5 miljoonaa niin ei kaikkien nimet meikeläisen nimimuistilla pysy mielessä. Mutta en sillä kehuskele.

Muisti on niin tiukoilla tärkeiden asioiden takia, että viihdehahmot saavat jäädä sen varaan, että googlaan tarvittaessa hiljaa. Ei moni tubettaja tai tavan tallaaja myöskään tunne oman alani suuria nimiä.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) September 8, 2018

Lokakuu 2018

Lokakuussa matka vei aavan meren tuolle puolen. Siellä kiinnitti huomiota miten puheet ja teot ovat ristiriidassa. Paikallinen yliopisto sanoi olevansa avoin innovaatioille mutta tämä ei ilmeisesti koske uusia tapoja liikkua kampusalueelle ja pois.

When marketing collides with real world action. #innovation #micromobility (ping @asymco ) pic.twitter.com/d3kzNCgK8j

— Markus Peuhkuri (@puhuri) October 24, 2018

Tuli kokeiltua Birdin sähköskootteria itsekin. Vähän sääntöjen venyttämista vaati paikallisen infrastruktuurin puutteiden takia. Skootteri on sen verran hidas pyörään verrattuna, että ei sillä ajoradalla mitenkään pysy liikenteen rytmissä. Käytännössä kaikki ajoivat jalkakäytävillä vaikka se ei ollut sallittua.
Hintaakin tuli matkalle lähiostariin enemmän ($1,90) kuin bussilla puoleen väliin kohti Hollywoodia ($1,75).

Marraskuu 2018

Metsänhoidon stable genius tarjosi syötön lapaan vitsin muodossa vuoden kakkossijalle. Vaikka sitä miten seliteltiinkin jälkikäteen, että oli muka oikeilla jäljillä. Tuli tuolloin myös huomattua, että Suomessa on tosiaan enemmän metsää per henkilö kuin Venäjällä vaikka jälkimmäisen pinta-ala on paljon suurempi.

Jos jokainen suomalainen työikäinen käyttää puolet vuosityöajasta metsien haravointiin niin tunnissa pitää haravoida 100 m², jotta metsät tulevat haravoitua kerran vuodessa. #haravointi

— Markus Peuhkuri (@puhuri) November 18, 2018

Joulukuu 2018

Poliisin uusista panssarimersuista oli puhetta samaan aikaan kun paljastui, että poliisi jättää merkittävän osan pienistä tavalliseen ihmiseen kohdistuvista rikoksista selvittämättä heti alkumetereillä. Arvelin, että syynä on sama kuin valtionhallinnolla ylipäänsä, eli ydintoiminnan rutiineja hoidetaan ulkopuolisten "konsulttien" avulla. Se kun on hankinta, ei jatkuva kulu kuten työntekijä.

Onko myös poliisin "ongelma" sama kun valtiolla yleensä, että työntekijöitä ei voi palkata (pitkäaikainen kulu, tuleva budjetti epävarma) mutta rahaa riittää konsulttipäiviin ja tavarahankintoihin, jotka menee k.o. vuoden rahoista?

— Markus Peuhkuri (@puhuri) December 29, 2018

Vuoden päätelmät

Paljon jäi vuoden aikana tekemättä. Eniten harmittaa, että yksi verkkosivusto ja siihen liittyvä twitter-bitti jäi valmistumatta. Aloin tehdä sitä kesäloman aikana ja alkusyksystä mutta sitten kävi ns. tavalliset. Toisealta siinä kokeiltuja juttuja saattoi hyödyntää työhommissakin niin ei täysin hukkaan mennyt.
Etenkin kun tuota loppuvuoden harvoja luppoaikoja tuli käytettyä toiseen mielenkiintoiseen projektiin. On vielä kesken mutta katsotaan irtoaako sen tiimoilta twiittejä lisää nyt 2019.

Twitter-vuosi 2017

Vuosi on taas vaihtunut. Kun en vieläkään kirjoita päiväkirjaa tai blogaa päivittäin niin tweetit on hyvä tapa katsoa menneeseen vuoteen. Perinteisesti tähän on valittu eniten k.o. kuukautena näkyvyyttä saaneet tweetit. Raja ei nyt ole niin tarkka kuin edellisenä vuotena.
Facebook ei tähän oikein sovellu kun siellä vuorovaikutus on paljon vähäisempää eikä käytännössä ulotu kaveripiiriä pidemmälle.

Tammikuu 2017

Vuosi alkoi historian muistelulla kuinka SSH sai alkunsa. Vuoden aikana tosin edelleenkin useammasta digitoimistosta kysyttiin FTP-tunnuksia palvelimelle. Montakohan vuosikymmentä kestää vanhojen epäturvallisten tapojen kuoleminen?

SSH:n kehitti @tjssh kun TKK:lla telnet/rlogin-yhteydeksiltä varastettiin paljon salasanoja. @makipri @linjaaho @HenellT @nytliite

— Markus Peuhkuri (@puhuri) January 15, 2017

Alkuvuoden vitsi taas saatiin Hesarin kuvituskuvasta sähköautoilijoiden latausraivojuttuun.

Kuvassa tyypillinen sähköautoilijan #latausraivo​tilanne. ping @linjaaho pic.twitter.com/cPIx20Z8KV

— Markus Peuhkuri (@puhuri) January 2, 2017

Helmikuu 2017

Helmikuu meni rahan merkeissä, joko se kertoi siitä mistä puolueet välittävät tai sitten sitä säästetään väärissä kohdissa.

Ei haittaa, vaikka viet toisen ihmisarvon mutta PUOLUEEN RAHOJA ET VARASTA!! (Ellei ole yhdessä sovittu "kulukorvauksista". Demokratia!) https://t.co/870sZFkwpm

— Markus Peuhkuri (@puhuri) February 26, 2017

Väittäisin, että väärältä lapselta säästetty euro peritään monikymmenkertaisesti takaisin kun sijoitus olisi poikinut vähintään pankkikoron. https://t.co/JEGXWlTnyU

— Markus Peuhkuri (@puhuri) February 13, 2017

Maaliskuu 2017

On selvää, että siirrettäessä tehtäviä organisaatiolta toiselle ei kaikki mene ihan putkeen. Tällöin pitää olla kuitenkin nopeasti valmiina reagoimaan, että tilanne ei aiheuta uusia vaaratilanteita. Vastaava ongelma, jossa oltiin huonosti valmistautuneita nähtiin myöhemmin Oriolan toiminnanohjaisjärjestelmän uusimisessa. Huono muutoshallinta voi tappaa.

Myös #työturvallisuus-riski #sote-työntekijöillä kun esim. psyyke- ja korvaushoitolääkkeet loppuu hoidettavilta. @horsemankukka @linjaaho

— Markus Peuhkuri (@puhuri) March 3, 2017

Tekniiikan alan sukupuolijakauma on edelleen aika vino Suomessa. Kansainvälisissä masters-opiskelijoissa tilanne on tasaisempi. Syyn kun tietäisi.

Näppituntumalla ulkomaalaisten masterS-opiskelijoiden joukossa suhde tasaisempi. Syy olisi mielenkiintoinen tietää @linjaaho @johanneskoski

— Markus Peuhkuri (@puhuri) March 28, 2017

Huhtikuu 2017

Tekniikan alalla on tottunut siihen, että asioita voidaan käyttää hyvään että pahaan. Mitään ei voiteta sillä, että jätetään se toteuttamatta hyvisten puolella koska pahikset ottavat sen käyttöön kuitenkin.

Finnish Internet Forum 2017 in Helsinki #fiforum (https://t.co/5LT8HKYs4p). Benefits from #tor are higher than disadvantages to society.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) April 26, 2017

Toukokuu 2017

Toukokuussa piti käyttää lomapäiviä. Rakensin ehkä hiukan yli-insinöröidyn lehtikompostin vanhojen lasikuituisten ja muovisten tilalle. Siinä oli sitten aikaa kuunnella Noin viikon radiota.

Jäänyt huomaamatta @jukkalindstrom Noin viikon radio. Erinomaista kuunneltavaa, sopii mm. kompostin rakentamiseen. https://t.co/DBOH7sCIFF

— Markus Peuhkuri (@puhuri) May 27, 2017

Koiviston kuolemaa koskevaan twiittiin tuli laskuvirhe, tietenkin.

Jos olet alle 35 vuotias, vain yksi Suomen #presidentti on kuollut elinaikanasi. Jos alle 61, vain kaksi. #koivisto #kekkonen #paasikivi

— Markus Peuhkuri (@puhuri) May 12, 2017

Yritin kehittää myös uutta ruokailutrendiä. Ei vielä ole näkynyt naistenlehdissä.

Arktis-fatalistinen ruuanlaitto: pengotaan pakastinta ja tehdään ruoka siitä, minkä paketti hajoaa lattialle pudotessaan.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) May 30, 2017

Kesäkuu 2017

Kesäkuu meni perinteisesti intensiivisillä työmatkoilla niin ei paljoa twiittejä tullut eikä myöskään katselukertoja. Toki Suomeen palattuani suunnittelin Suomen lamauttavan kyber-hyökkäyksen. Onneksi viesti on salattu niin terroristien tai ulkovaltojen tiedustelu ei pääse kimppuun ja pysty hyödyntämään Suomen heikkouksia.

Pahiten Suomeen iskisi haittaohjelmalla, joka lupaisi:
- ilmaisen ämpärin
- naapureiden verotiedot
- viinat verotta kotiin 21 jälkeen #petya

— Markus Peuhkuri (@puhuri) June 29, 2017

Heinäkuu 2017

Historiallinen painolasti järjestelmissä on aika pitkä. Kotiautomaatio aikanaan tuli tehtyä sen ajan hyvien mallien mukaan. Eipä kuitenkaan toimi nykyisissä tökittävissä laitteissa. Pitäisi varmaan uudistaa jossain välissä.

Sama kun koetan päättää millä päivittäisin 2001 imagemapilla tehdyn selain-gui:n mobiiliaikaan kun serveri perl->python. Asioita päälle/pois

— Markus Peuhkuri (@puhuri) July 5, 2017

Sama teema jatkui kuin töissä kiinteistöautomaatio sitten aiheutti yllätyksen jo toistamiseen. Koetin liittää liitetiedostoa vikailmoitukseen, mutta sehän on liian vaikeaa.

Pitäisi ensin saada palvelintilan lämmöt oikealle kymmenluvulle. Kuulema viestien läpimenossa ongelmia ilman injektiotakin :-)

— Markus Peuhkuri (@puhuri) July 6, 2017

Kansalaisten hallitsemiseen perinteinen konsti on asettaa sääntöjä, joita on mahdotonta noudattaa. Näin hallintoalamainen on aina syyllinen, jos tämä on tarpeen pidättää esimerkiksi poliittisista syistä. Suomen poliisikin ottanut oppia idästä.

Viranomaiset kuten @SuomenPoliisi asettavat kohtuuttomia ehtoja. Passiakaan ei voi tässä universumissa säilyttää. Joku 40 μT nyt altistus. pic.twitter.com/SwaUKfj9xT

— Markus Peuhkuri (@puhuri) July 6, 2017

Kertovatko työkavereiden kommentit siitä, että olen twitter-addikti vai mistä?

Kun tweetit ovat työkavereille tieto siitä, että on hengissä. #HettaPallas-vaellus oli kyllä mukava irtiotto somesta sun muusta. pic.twitter.com/9ZiGiSiUxw

— Markus Peuhkuri (@puhuri) July 30, 2017

Elokuu 2017

Synnytystalkoot puhuttivat. Vedin toki Hitler-kortin esiin myös MEP:n jälkijunassa. Kuva on Gdanskissa olevasta 2. maailmansodan museosta. Se on ihan käymisen arvoinen paikka vaikka sieltä onkin siivottu puolalaisten osuutta tapahtumiin kansalaismielisyyden vallassa.

Riittääkö nykyään enää mitalli #synnytystalkoot palkkioksi vai millä kannustettaisiin synnytysikäisiä? #tykinruokaa pic.twitter.com/EvaInuA2Nf

— Markus Peuhkuri (@puhuri) August 23, 2017

Syyskuu 2017

Kun tweetti, mihin tämä on vastaus on poistettu, niin jää avoimeksi missä muualla keskipaikat eivät ole selkeitä. Epäilisin Tamperetta.

Ei ne keskipaikat ole selkeitä isommilla selilläkään.https://t.co/5J26GauYDX

— Markus Peuhkuri (@puhuri) September 30, 2017

Ja merkistöongelmat ovat tietenkin jatkuva ihmetyksen aihe vaikka ne oli jo viime vuosituhannella ratkaistu (vanha otaniemeläinen sanonta).

Aeaekkoeset eiv%e6t ole ongelma vuonna 2017 viranomaispalveluissa. Tai muut ASCII-merkist&ouml;n ulkopuoliset merkit. 🤦 https://t.co/Qb0STCpISJ

— Markus Peuhkuri (@puhuri) September 14, 2017

Lokakuu 2017

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Ilmeisesti se myös nähdään enemmän pelkkä teksti. Edellisenä vuonna se oli Sipilän TE-toimistokalusteet ja nyt modattu sarjakuva, jonka tietoturvallisuusviesti on tärkeä asia ja totta. Myös muutama muu KRACK-haavoittuvuuteen ja tietoturvaan liittyvä twiitti levisi.

How to protect the data end-to-end from #KRACK in corporate networks, home and #IoT. pic.twitter.com/z02M1Q6cRo

— Markus Peuhkuri (@puhuri) October 16, 2017

Valtakirjoista ja allekirjoituksista postiasioinnista käytyyn ketjuun tuli useampikin suosittu twiitti. Joutui sukulainen käyttämään samaa kikkaa joulun aikaan kun Posti jostain syystä oli kirjannut järjestelmäänsä vastaanottajaksi paketin lähettäjän vaikka paketin päällä luki ihan oikein.

Valtakirjat toimii hyvin, kannattaa opettaa perheelle oma allekirjoitus niin ei tarvitse käydä postissa.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) October 30, 2017

Länsimetro lopulta valmistui, mutta kyllä siitä riitti hupia ja salaliittoja melkeenpä koko rahan edestä.

Otaniemessä käydään läpi opintorekistereitä ja seulotaan potentiaaliset sabotöörit, jotka ovat vakuuttaneet "valmistun ennen #länsimetro:a"

— Markus Peuhkuri (@puhuri) October 20, 2017

Marraskuu 2017

Puolisavolaisena pohditutti nuo savolaispoliitikkojen ylivertaiset kyvyt liikkua kansan parissa.

Vain savolainen kykenee matkustamaan Helsingistä samaan aikaan sekä Turkuun että Joensuuhun. #savolaisuus https://t.co/pboYuoziw3

— Markus Peuhkuri (@puhuri) November 26, 2017

Joulukuu 2017

Piilaaksoa pidetään edellekävijänä ja Suomea takapajulana viranomaisasioinnissa. Totuus on kuitenkin usen toinen.

Piilaaksossa viranomaispalvelut ovat paluu 1950-luvulle, kuten @IlvesToomas tässä kommentoi: https://t.co/BtetsVBDLC

— Markus Peuhkuri (@puhuri) December 18, 2017

Salaisten viestikoelaitospapereiden vuoto puhutti. Kommentoin sitten, että Hesarin jutussa olleet tiedot puhuivat aika suppeasta kyvykkyydessä verrattuna hintaan. Mutta jo Sun Zun mukaan totuutta kyvyistä ei pidä kertoa vaan vastapuoli saa kuvitella ne joko liian suuriksi tai pieniksi.

Taajuusalueen suppeus ja taajuuskaistojen vähyys tuossa ihmetyttääkin tuolla hinnalla.

— Markus Peuhkuri (@puhuri) December 18, 2017

Mitä vuodesta jäi käteen

Töistä ja mielenkinnosta johtuen tietoturva ja -tekniikka oli tänäkin vuonna yleisin teema. Normaali määrä poliitikkojen toiminnan ihmettelyä oli tänäkin vuonna.

Twitter-elämää vuonna 2016

Vuoden vaihtuessa on hyvä vilkaista miten sosiaalinen elämä sujui menneenä vuotena. Tunteet hämäävät helposti, joten insinöörin on paras tutkia niitä numeroiden valossa. Twitterissä on nämä helpommin nähtävissä toisin kuin oikukkaassa ja pilottelevassa Facebookissa niin olkoon se sitten totuus.

Valintakriteerin pitää tietnkin olla yksi numero, jonka perusteella twiitit saadaan absoluuttiseen järjestykseen. Tälläiseksi sopii twitterin ilmoittama näyttöjen määrä. Tämä lisäksi tarvitaan mielivaltainen raja-arvo, joka tieteellisen analyysin perusteella on vähintään viisinkertainen määrä twiittien katseluita seuraajamäärän nähden.

Päätelmä on, että oman osaamisalan faktatoilla ei pääse suosioon. pikemminkin vaeltamalla muille alueille kuten puusepän hommiin tai rakennustekniikkaan.

Tammikuu

Vuosi alkoi #aaltokyberin merkeissä, jolloin Jyrki Kasvi paljasti käyvänsä salaisia keskusteluja mökillään.

Montako mikrofonia löytyy @jyrkikasvi:n kesämökin ympäristöstä? Puut kohta netissä? #aaltokyber

— Markus Peuhkuri (@puhuri) January 19, 2016

Helmikuu

Helmikuun suosituin twiitti listasi videot pariin esityksen, jotka Mikko Hyppönen oli käynyt pitämässä Aalto-yliopistossa.

Talks by @mikko at @AaltoUniversity : #aaltokyber Situation@europe https://t.co/a6CnBcQHAK #TrustCom Arms race: https://t.co/tdvd7TKPDQ

— Markus Peuhkuri (@puhuri) February 21, 2016

Maaliskuu - huhtikuu

Varsin hiljaista, vitsailua Apotista, hallituksesta ja muista idiotismeista.

Toukokuu

Kansallispuistot ja retkeilyalueet ovat paikkoja, joissa sielu lepää. Niihin ei vai ehdi niin usein kuin haluaisi niin piti laskea missä järjestyksessä ne vierailisi vähimmällä ajomatkalla.

Kiertäisikö kesällä kaikki kansallispuistot? Alle 5000 km ajomatkaa ja 40 #kansallispuisto​a https://t.co/Mhrlted3BS pic.twitter.com/PoONTcqk9Q

— Markus Peuhkuri (@puhuri) May 9, 2016

Englanninkielinen twiitti mainiten CO₂-päästösäästöt paremman algoritmin ansiosta sai enemmän näkyvyyttä ja nousi vuoden kolmanneksi nähdyimmäksi twiitiksini. Randy teki myöhemmin oman juttunsa Yhdysvaltojen kansallispuistoista. Itse kävin syksyn pitkällä työmatkalla muutamassa osavaltion puistossa (State park) melomassa ja vaeltamassa, ihan kivoja kohteita.

Genetic algorithm by @randal_olson saves over 100 kg CO₂ when visiting Finnish national parks. https://t.co/Mhrlted3BS All 40 parks = 4922km

— Markus Peuhkuri (@puhuri) May 13, 2016

Kolmas suosittu twiitti totesi verkkorikollisten huolehtiavan "asiakkaistaan" paremmin kuin moni ns. luotettava ICT-alan yritys.

Even criminals give better customer experience than #DRM of @Microsoft, @amazon @Yahoo https://t.co/h2R42y14VZ @mikko @BleepinComputer

— Markus Peuhkuri (@puhuri) May 22, 2016

Kesäkuu

Meni suurelta osalta ulkomailla työmatkoilla, joten twiittailusuosikkeja ei tullut.

Heinäkuu

Puheiden ja tekojen välinen ristiriita rasisteilla ei sinänsä yllättänyt edes heinäkuussa.

Eikä näytä olevan kunnioitusta edes lippua kohtaan vaan sekin venytetty kuin penni laihialla. #tekopyhät @suviauvi @linjaaho

— Markus Peuhkuri (@puhuri) July 6, 2016

Elokuu

Kesä jatkui urheiden suojelijoiden ressukoiden rasistien ihmettelyllä.

#SOO piti auttaa poliisia kansalaisten suojelussa. Oikeasti @SuomenPoliisi joutuu suojelemaan SOO kansalta #ressukat @klementiini @linjaaho

— Markus Peuhkuri (@puhuri) August 5, 2016

Syyskuu

Syyskuussa siirryin omalta mukavuusalueeltani sisustussuunnitteluun ja kalustepuusepän töiden pariin. Tästä tulikin vuoden suosituin twiitti yli satakertaisella yleisöllä seuraamäärään nähden.

Uudet työttömien haastattelukalusteet TE-toimistoihin työllistävät puusepät. #sipilänfläppitaulu #kiky pic.twitter.com/isIaeh5M9G

— Markus Peuhkuri (@puhuri) September 1, 2016

Ekaan twiittiin ei mahtunut tieto jalkapuun alkuperästä mutta onneksi sekin tieto levisi.

@puhuri Jalkapuu on Kokkolan Kaarelan kirkosta. Kuva pöllitty sivulta https://t.co/DHbL00iOpC

— Markus Peuhkuri (@puhuri) September 1, 2016

Politiikan parista tuli kuukauden kolmaskin twiitti. Tällä kertaa siitä, kuka määrää miten liikenneympäristöä rakennetaan ja käytetään.

Voiko pysäköinninvalvonta mitätöidä laintulkinnallaan liikennesuunnittelijan tarkoituksen? #pysäköinti #pyöräily https://t.co/qH0mWICron

— Markus Peuhkuri (@puhuri) September 1, 2016

Lokakuu

Sähköisen äänestyksen zombi nousi taas jonkun ministeriön tai eduskunnan kellarista. Ehdotus herätti suurta innostusta tietoturva-ammattilaisten keskuudessa ja Aalto-yliopisto järjestikin keskustelutilaisuuden aihesta, jonka voi katsoa uudelleen tallenteesta.

Tein kattavan listan kyberammattilaisista, jotka kannattavat sähköistä tai verkkoäänestystä. https://t.co/dQHgnZqD6V #äänestys #verkkoääni

— Markus Peuhkuri (@puhuri) October 27, 2016

Marraskuu

Kun olin kokenut presidentinvaalit paikanpäällä, niin kuukausi jatkui vaihtoehtoisten maailmanselitysten parissa.

Painovoima johtuu Saatanan ahneudesta, vetää esineitä itselleen. Todiste: moni sanonut "saatana!" tms. pudotettuaan. @linjaaho @suviauvi

— Markus Peuhkuri (@puhuri) November 19, 2016

Joulukuu

Tilastojen siivous keinolla millä hyvänsä on tietenkin aihe, josta riittää twiittailtavaa.

Onhan yrittäjyys ratkaisu: poissa työttömien jonosta => ei ongelma. @JussiMarttila @linjaaho pic.twitter.com/RztRzJTOCr

— Markus Peuhkuri (@puhuri) December 20, 2016

Vuoden kakkostwiitti tuli myöskin siirtymisellä toiselle alalle eli lasten kasvatukseen ja rakennustekniikkaan.

Vanhemmat, puhukaa lapsillenne lujuuslaskelmista ja sokerikuorrutteen vaaroista ennen kuin on myöhäistä! #haltia #parenting pic.twitter.com/BlktaozMga

— Markus Peuhkuri (@puhuri) December 25, 2016

Vuosi päätöksessä

Mitä tästä analyysistä sitten jäi päälimmäiseksi? Huumori, olkoonkin hirtehinen, leviää paremmin kuin tylsät faktat. Mikä oikeastaan on ihan oikein, mutta ei myöskään ole peruste twiittaamatta faktojakaan.

Uutta vuotta aloittamaan, ilman liika tuijottamista mittareihin.

Vuosi #2017 alkoi paikalliselta vuorelta raketteja katsellen. pic.twitter.com/CHav8BxZe3

— Markus Peuhkuri (@puhuri) December 31, 2016